Ei elämästä selviä stressittä?

Herään kello 3.20. Ihanaa, saan nukkua vielä monta tuntia. Uni ei tulekaan. Tulee sen sijaan mieleen huomisen työt. Se Tervareitin juttukin pitäisi kirjoittaa valmiiksi. Muutaman tunnin levottoman nukkumisen jälkeen väsyttää nousta. Sydänkin taas tykyttelee omia tahtejaan. Lähden töihin ajatuksissani, vähän ärtyneenä. Avaimet unohtuvat eteisen avainkaappiin, kun ovi napsahtaa kiinni.

Olenko stressaantunut?

Stressi kuuluu elämään. Suurin osa meistä kärsii siitä jossain vaiheessa, osa muita enemmän.

Vaikka stressi sanana mielletään kielteiseksi, siitä voi olla hyötyäkin, kun pääsemme työtehtävissämme parempaan tulokseen sen avulla. Stressi voi auttaa jaksamaan ja selviytymään vaativassa tilanteessa.

Pitkäaikainen, krooninen stressi sitä vastoin on vakava terveysuhka. Yli vuoden kestänyt stressi näkyy aivokudoksen toiminnallisina ja rakenteellisina muutoksina. Aivot alkavat muistuttaa vanhan ihmisen aivoja (Kaleva 12.3.19). Tunnemme stressin haitalliset vaikutukset myös sydän- ja verenkiertoelimistölle.

Aluksi stressi tuntuu fyysisinä oireina. Sydämen lyöntitiheys ja verenpaine voivat nousta. Hengitys kiihtyy, ja lihakset jännittyvät. Usein uneen pääsy vaikeutuu ja uni muuttuu katkonaiseksi. Tulee päänsärkyä, vatsavaivoja, selkäkipuja tai sitkeä flunssakierre.

Stressin jatkuessa muisti voi kärsiä ja mieliala laskea. Muita psyykkisiä oireita ovat ärtyneisyys, aggressiivisuus ja ahdistuneisuus. Vakavan stressin seurauksena voivat tulla masennus ja työuupumus.

Stressi aiheuttaa siis kirjavan joukon oireita ihmisestä riippuen. Usein se liittyy työhön ja työpaikan ihmissuhteisiin. Jatkuva kiire kuormittaa, samoin liian suuret tai kykyihin nähden alimitoitetut vaatimukset. Työpaikan huono ilmapiiri, arvostuksen puute ja syyllisyys tekemättömistä töistä nakertavat jaksamista.

Työstressi heijastuu ihmisen koko elämään, perheeseen ja muihin ihmissuhteisiin. Voimien vähetessä myös tunteiden hallinta saattaa pettää. Samoin elämäntilanteista johtuvia paineita ei voi jättää kotiin työhön mennessä.

Myös työttömyys voi stressata. Huoli toimeentulosta, kuva omasta arvosta ihmisenä ja ehkä pettymys elämänkulkuun kuormittaa.

Stressinhallintaa kannattaa kaikkien opetella, olipa työssä tai ei. Pienetkin kuormitusta vähentävät asiat lisäävät työssä jaksamista, parantavat terveyttä ja ihmissuhteita sekä pitävät aivoja nuorempina. Stressioireiden huomaaminen mahdollistaa tilanteeseen puuttumisen ajoissa.

Stressistä kannattaa puhua läheisten ja työkavereiden kanssa. Puhuminen vähentää murehtimista. Jos työ aiheuttaa stressiä, pitää tilanteesta neuvotella esimiehen kanssa. Omien rajojen vetäminen työ- ja vapaa-ajalle on välttämätöntä.

Hyvät ihmissuhteet ehkäisevät stressiä. Onnellisilla ihmisillä on paljon sosiaalisia suhteita, tai ainakin yksi hyvä. Myös hyvien tekojen tekeminen toisille tuo mielekkyyttä elämään. Uni puhdistaa ja hellii aivoja. Ajan ottaminen omille tärkeille asioille rentouttaa, ja välillä pitäisi osata olla jouten. Työssäkin kannattaa pitää pieniä taukoja päivän mittaan.

Säännöllinen ja mieleinen liikunta helpottaa stressioireita. Säännöllinen syöminen taas pitää verensokerin tasaisena ja vähentää ärtyisyyttä. Hyvänlaatuiset rasvat auttavat aivoja. Alkoholi ei sovi stressaantuneelle, sillä se lisää väsymystä, masennusta ja huonontaa unen laatua.

Stressiä voi siis yrittää vähentää, ja lepääminen kannattaa. Menisinkö sohvalle löhöämään? Ei sittenkään, siinä ajatukset kuitenkin liukuisivat työasioihin tai muihin huoliin. Lähtisinkö ulos, kävelylle vaikka? Tai tuo käsityökin houkuttaa, neuloessa aivot voivat löytää mieleisiä, hyviä ajatuksia.

Tarkempaa tietoa stressistä löydät Suomen Mielenterveysseuran verkkosivuilta.

 

Sirkka Vesterinen
terveydenhoitaja, sydänhoitaja
Oulunkaaren kuntayhtymä
Vaalan terveyspalvelut