Nuorten mielen tukemisessa keskitytään vahvuuksiin ja voimavaroihin

Nuorille suunnatut mielenterveyden ja hyvinvoinnin tukemisen palvelut puhuttavat valtakunnallisesti paljon. Valitettavasti keskusteluissa nousee esiin ennen kaikkea yläkouluikäisten nuorten palvelujen vähäiset resurssit tai niiden puuttuminen, pitkät jonot, tai että palveluiden toimintatavat eivät kohtaa nuorten maailmaa.

Palvelujärjestelmämme ei pysy tämän päivän ilmiöiden perässä, jolloin toimintamalleja on tarkasteltava luovasti ja tiiviissä yhteistyössä eri palvelusektoreiden kesken.

Nuoren ihmisen elämänvaihe on haasteellista murrosiän keskellä. Itsenäistyminen, jatko-opinnot, kaveri-, seurustelu-, tai perhesuhteet saattavat kuormittaa elämää paljon, ja se voi näyttäytyä esimerkiksi vaikeutena keskittyä koulunkäyntiin. Lisäksi erilaiset mielenterveydelliset ongelmat ovat yleisiä myös nuorten keskuudessa, ja tällöin oikeanlaisen ja riittävän hoidon ja tuen saanti on erityisen tärkeää.

Oulunkaaren kuntayhtymässä Iin perhe- ja terveyspalveluiden yhteiskehittämisen tuloksena on rakennettu Mielen tuen -toimintamalli, jonka tarkoituksena on tukea nuoria silloin, kun haasteet elämässä ottavat ylivallan. Palvelun keskiössä ovat nuoret, joilla on esimerkiksi sosiaalisiin tilanteisiin liittyviä haasteita, psyykkistä oireilua kuten masennus-, ahdistuneisuus-, tai paniikkioireilua, vakavia koulunkäyntiin liittyviä vaikeuksia, itsetuhoisuutta, runsasta päihteiden käyttöä tai vaara syrjäytyä.

Työssämme Mielen tuen -palvelussa eli MieTussa työskentelyn pääpaino on yksilötyössä nuoren kanssa. Toisella meistä on sosiaaliohjaajan ja toisella psykiatrisen sairaanhoitajan koulutus, ja jompi kumpi toimii aina nuoren omatyöntekijänä. Mahdollisuus on toimia myös työparina. Työskentely rakentuu nuoren kanssa siten, kuinka se nuorelle parhaiten sopii. Usein jalkaudumme nuoren omaan toimintaympäristöön, esimerkiksi kotiin tai koulun tiloihin. Toisille sopii kävelyt luonnossa, toinen tykkää istua säkkituolissa kahvikupin kanssa. Keskiössä ovat erilaiset keskustelut, harjoitukset ja toiminnat – mitkä vain parhaiten tukevat nuorta hahmottamaan ja jäsentämään tilannettaan ja pohtimaan ratkaisumalleja siihen, miten elämän haasteissa päästään eteenpäin. Työskentely on luottamuksellista ja pitkäkestoista sekä nuoren omista tarpeista lähtevää.

Tavoite on löytää nuoren vahvuudet ja voimavarat, joita tukemalla ja vahvistamalla lisätään nuoren elämänhallintaa, osallisuutta, hyvinvointia ja vahvistetaan psyykkisiä voimavaroja. Mielen tuen -palvelu on otettu hyvin vastaan nuorten, perheiden ja yhteistyökumppaneiden keskuudessa ja työskentelyllä on huomattu olevan vaikuttavuutta nuorten hyvinvointiin. Nuoret ovat pääsääntöisesti sitoutuneita sovittuihin tapaamisiin, ja he ovat kyenneet käymään keskusteluja vaikeistakin asioista. Vanhemmat ovat kertoneet, että esimerkiksi kotona nuoren ja vanhemman väliset ristiriitatilanteet ovat vähentyneet ja nuoret ovat oppineet sanoittamaan vanhemmille paremmin omia tunteitaan. Verkostoissa, erityisesti nuorten kouluilla on nähty suuriakin muutoksia parempaan, esimerkiksi sitoutumisena koulunkäyntiin aikaisempaa tunnollisemmin. Nuoret ovat itse kokeneet oman mielialansa kohentuneen ja psyykkinen vointi on näyttäytynyt tasaisempana.

Nuorten mielenterveyden tukeminen on erityisen tärkeää, ja palvelujärjestelmissä tulee huomioida mielenterveyttä edistävät toimet. Nuoret ovat tulevaisuuden voimavara, ja heidän hyvinvointiinsa panostaminen on panostamista koko yhteiskunnan tulevaisuuteen.

 


Piritta Kangas, Oulunkaaren jälkihuoltonuorten ohjaaja Iissä


Netta Mursu, Oulunkaaren psykiatrinen sairaanhoitaja Iissä