Omista asioista päättäminen on myös muistisairaan oikeus

Vanhanakin on oltava mahdollisuus osallistua omien kykyjen ja voimavarojen mukaan oman arjen toimintaan sekä itseään koskeviin päätöksiin.

Itsemääräämisoikeus on sosiaali- ja terveydenhuollon johtava periaate. Periaate korostaa vapaaehtoisuutta hoitoon tai asiakkaaksi hakeutumisessa sekä erilaisiin hoito- tai muihin toimenpiteisiin suostumisessa. Itsemääräämisoikeus tarkoittaa asiakkaan oikeutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Terveyteen kohdistuva toimenpide voidaan suorittaa vain, jos ihminen on antanut siihen suostumuksen vapaasta tahdostaan ja tietoisena kaikista asiaan vaikuttavista seikoista.

Pyrkimys siihen, että voi itse vaikuttaa ja määrätä omaan elämäänsä liittyvistä asioista, on keskeinen ihmistä motivoiva tekijä. Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että ihminen uskoo omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Jos ihminen kokee, ettei hänellä ole keinoja vaikuttaa siihen mitä itselle tapahtuu, hän ei voi hyvin. Ongelmana voi olla, ettei ihminen kykene ilmaisemaan itseään niin että muut ymmärtäisivät tai hän ei ymmärrä muita. Ihminen ei välttämättä myöskään ymmärrä, mitä ympärillä tapahtuu ja miksi.

Myös jokaisella muistisairaalla ihmisellä on oikeus itsemääräämiseen, sillä muistisairas voi kyetä pätevällä tavalla tekemään itseään koskevia päätöksiä. Niin kauan kuin hän kykenee itse päättämään omista asioistaan, hänen tekemälleen ratkaisulle on annettava etusija laillisen edustajan tai muun läheisen mielipiteen asemasta. Asiakkaalla voi olla kyky ja oikeus päättää hoidostaan, vaikkei hän olisi enää kelpoinen hoitamaan esimerkiksi taloudellisia asioitaan.

Muistisairas vanhus ei kenties enää ole orientoitunut paikkaan eikä oikein aikaankaan, mutta silti edelleen nauttii laulamisesta, jota on ikänsä harrastanut, eikä edelleenkään halua kutoa sukkaa, koska käsityötunnit olivat hänelle jo kansakoulussa silkkaa painajaista. Tietääkö kukaan hänen menneisyydestään? Onko kukaan vaivautunut ottamaan selvää? Ihan liian vähän edelleenkin tiedämme hoitamistamme vanhuksista, heidän elämäntarinoistaan ja mieltymyksistään ja liian harvoin pysähdymme kysymään heidän omia mielipiteitään tai näkemyksiään. Edes niistä asioista, jotka koskettavat suoraan vanhuksia itseään.

Terveenä ilmaistun tahdon olemassaolo esimerkiksi hoitotahtoon, hoitotestamenttiin tai elämänlaatutestamenttiin kirjattuna auttaa tilanteissa, joissa potilaan tahtoa on muutoin vaikeaa saada selville potilaan voinnin heikennyttyä. Tämä omaehtoinen toimintakyvyn heikkenemisen ennakointi olisi potilaan edun mukaista, kun hoitolinjauksista voitaisiin keskustella silloin, kun potilas voi vielä ottaa kantaa päätöksiin. Vakaasti ja pätevästi tehtyä hoitotahtoa on kunnioitettava eikä potilasta saa hoitaa hänen tahtoaan vastaan. Hoitotahtoa pidetäänkin nykyään kiistatta hyvänä keinona toteuttaa potilaan itsemääräämisoikeutta.

 

Oulunkaaren vanhuspalvelut, palveluesimiehet Mira Kurttila, Vaala, ja Anne Kaattari, Utajärvi