Perheasiain sovittelu
Jotta lapset selviäisivät vanhempien erosta mahdollisimman hyvin, on tärkeää sopia lasten asiat rakentavasti vanhempien välisistä mahdollisista erimielisyyksistä huolimatta.
Perheasioiden sovittelulla pyritään estämään erimielisyyksien kasvaminen vanhempien välisiksi jatkuviksi kiistoiksi ja riidoiksi. Sovittelijat tarjoavat tukea ja apua vanhempien välisten keskustelujen edistämiseksi.
Sovittelulla pyritään tukemaan lasten suhteiden säilymistä kumpaankin vanhempaan ja tavoitellaan arjen sujumista erosta huolimatta. Sovittelussa voidaan keskustella niistä kysymyksistä, joita lapsen asioiden järjestämiseen liittyy ja joista vanhempien on vaikea keskenään päästä yksimielisyyteen.
Sovitteluun ei voi tulla yksin, mutta kumpi tahansa vanhemmista voi ottaa yhteyttä ja pyytää sovittelua.
Huolto- ja tapaamissopimukset
Laki turvaa lapselle oikeuden tavata erosta huolimatta molempia vanhempiaan ja säilyttää suhteet sekä äitiin että isään. Lapsen kannalta on tärkeää, että vanhemmat pitävät kiinni lupauksistaan. Lapsen kanssa asuvan vanhemman tulee omalta osaltaan auttaa yhteydenpidon säilymisessä.
Avio- ja avoeron yhteydessä vanhemmat voivat laatia lastenvalvojan luona kirjallisen sopimuksen lapsen elatuksesta, huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta. Jos vanhemmat eivät pysty yhdessä sopimaan edellä mainituista asioita, tulee heidän hakea ratkaisu käräjäoikeudelta. Tarvittaessa oikeus pyytää selvityksen lapsen olosuhteista lastenvalvojalta.
Elatusapu ja -tuki
Vanhemmilla on lakiin perustuva velvollisuus elättää alaikäistä lastaan. Jos vanhemmat eivät asu yhdessä, maksaa lapsestaan erillään asuva vanhempi elatusapua.
Jos lapsi ei saa elatusapua elatusvelvolliselta vanhemmalta, turvataan lapsen elatus Kelan maksamalla elatustuella. Sen saamiseksi vanhemmilla on oltava kunnan sosiaalihuollon vahvistama elatussopimus tai tuomioistuimen päätös elatusavusta. Kela vastaa elatustuen myöntämisestä ja maksamisesta sekä elatusapujen perinnästä. Elatusapujen indeksikorotuksista saa lisätietoja lastenvalvojilta puhelinaikoina.
Isyyden selvittäminen
Kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana, aviomies on isä. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyys voidaan vahvistaa joko tunnustamismenettelyn kautta tai kanneteitse. Myös avoliitossa lapsen äidin kanssa asuvan isän on tunnustettava isyytensä ennen kuin se voidaan vahvistaa maistraatissa. Isyys voidaan tunnustaa jo raskausaikana äitiysneuvolassa, jossa syntyvän lapsen äidille ja miehelle on annettu raskaudenaikaisia neuvolapalveluita. Tunnustaminen voidaan antaa myös äidin kotikunnan lastenvalvojalle, kun äiti esittää todistuksen raskaudestaan.
Äitiysneuvolan terveydenhoitaja tai kätilö taikka lastenvalvoja ei kuitenkaan saa vastaanottaa tunnustamista, mikäli 1) äiti vastustaa tunnustamista, 2) miehen tai tulevan äidin henkilöllisyyttä ei ole luotettavasti selvitetty, 3) on syytä epäillä, ettei tunnustaja ole lapsen isä tai 4) on syytä epäillä, että tunnustaja ei mielentilansa, kielivaikeuksien tai muun syyn vuoksi kykene ymmärtämään tunnustamisen merkitystä.
